lauantai 26. helmikuuta 2022

Avoin käsi myös rauhan asialla!


Muistan lukeneeni jostakin, että avoimen käden tai käsien näyttäminen tervehdittäessä on kehittynyt tavasta näyttää, ettei tulijalla ole asetta. Kun siis tervehtii toista näyttämällä hänelle avointa kättään, ei uhkaa häntä, vaan ilmaisee rauhantahtoisia aikeita.

Etenkin juuri nyt, maailmassa vallitsevan tilanteen vuoksi, voi olla hyvä liittää tähän tervehdykseen myös omanarvontunnetta vahvistavia ajatuksia. Kaikkea, mitä hyvää ja rakentavaa voit ajatella suhteessa itseesi, on hyvä toivottaa myös toiselle. Kukaan ei saa tehdä mitä tahansa – siis, esimerkiksi loukata, uhata tai vahingoittaa toisia – mutta silti, kaikille ihmisille on annettava myös hyväntahtoinen ja ihmisarvoa kunnioittava viesti. Se on rauhan rakentamista, josta olemme kaikki omalta osaltamme vastuussa.


keskiviikko 9. helmikuuta 2022

Muistuta ystävääsi siitä, miten arvokas hän on

 


Nyt on hyvä aika muistuttaa niin ystäviä kuin keitä tahansa muitakin ihmisiä siitä, miten arvokkaita olentoja he ovat - kuten sinäkin.

Jos haluaa toivottaa hyvää ystävänpäivää tuttavapiirissään, kunkin omanarvontuntoa tukien, voi piirtää, maalata tai askarrella "Itsetunnon kädestä" ystävänpäiväkortin, joka kuvastaa ystäväsi persoonaa ja mieltymyksiä, ja jossa tekstit on muutettu "sinä"-muotoon.

Ystävällisyyden osoittamisen ei tarvitse maksaa mitään! Hyväntahtoinen viesti voi olla juuri se asia, mitä tuttavasi eniten tarvitsee.

HUOM. Oheisen korttikuvan saa myös luvallani kopioida ja jakaa eteenpäin sähköisesti!


torstai 3. helmikuuta 2022

"Neurokirjokin" on osa luonnon monimuotoisuutta

Biodiversiteetillä tarkoitetaan maapallon tai sen jonkin osan biologista monimuotoisuutta, tai luonnon monimuotoisuutta. Arkikielessä saatetaan puhua "elonkirjosta" tai "luonnonkirjosta". Biodiversiteettiä pidetään tärkeänä asiana, ja ilmastonmuutoksen aiheuttama eliölajiston köyhtyminen on sille vastakkainen ilmiö. Maapallon biodiversiteetti on valitettavasti vähenemässä. Olisi todellakin aika antaa "kaikkien kukkien kukkia", kirjaimellisesti. Se, hyväksymmekö erilaisuuden, kirjavuuden, sekavuuden, jopa "sotkuisuuden" luonnontilaisissa ympäristöissä, tai "siedämmekö" niitäkin eliöitä, joista emme aina pidä (kuten vaikkapa ötököitä), voi vaikuttaa siihen, miten kohtelemme luontoa ja muita eläviä tällä pallollamme.

Neurodiversiteetti- termi on johdettu biodiversiteetti-termistä, ja sillä viitataan ihmiskunnassa esiintyvään neurologiseen monimuotoisuuteen (kuten autismin kirjo tai ADHD). Neurokirjon ihmiset saattavat joutua kokemaan ennakkoluuloja, jopa syrjintää tai pilkkaa, jos heidän jollakin tavalla normatiivisesta poikkeava toimintansa, käytöksensä tai tapansa olla toisten ihmisten kanssa herättää muissa reaktioita. Neurokirjon ihmiselle voi syntyä käsitys, ettei hän saisi olla sellainen kuin on, vaikkei tarkoittaisi kenellekään mitään vahinkoa. Tämä kokemus voi toistuessaan aiheuttaa omanarvontunnon "haavoja", joiden paraneminen voi vaatia erityistä huomiota. On tärkeä uskoa, että kullakin on oikeus olla sellainen kuin on, omana itsenään, vaikkeivat olemus ja luonteenpiirteet miellyttäisikään kaikkia muita ihmisiä. Ellei ihminen tieten tahtoen vahingoita muita ihmisiä, hänen tulisi saada olla omanlaisensa, outokin.

Uskotko sinä, että ihmisten neurologinen monimuotoisuus, niin sanottu "neurokirjo", on yhtä lailla rikkautta kuin muukin "elonkirjo"? Ehkäpä sillä on merkityksensä koko maapallon elämän moninaisuudessa, millainen juuri sinä olet; olitpa sitten "neurotyypillinen" tai hieman epätyypillisempi olento.

Mustavalkoisuus auttaa kyllä erottamaan kirjaimet valkealta taustalta, mutta monissa muissa yhteyksissä siitä aiheutuu vain haittaa ja harmitusta...